Jääpallon arvostus kasvussa

Jääpallolla on historiallisesta näkökulmasta erittäin pitkät perinteet. Jossain muodossa sitä, tai sen sukulaislajeja on pelattu lähes joka mantereella. Lajin suosio on kuitenkin ollut vaihtelevaa. 1900-luvun alkupuolella jääpalloa arvostettiin enemmän ja lajin pariin hakeuduttiin jo nuoresta pitäen. Jääpallo kuitenkin väistyi 90-luvulla kasvaneen jääkiekkoharrastuksen tieltä.

Kokonaan laji ei silti hävinnyt, vaan harrastajia lajin parissa on ollut näihin päiviin asti. Etenkin Ruotsissa ja Venäjällä jääpalloa arvostetaan ja sillä nähdään positiivisia vaikutuksia niin harrastusliikuntaan kuin kilpaurheiluunkin. Suomessa jääpallon arvostus on ollut vähäistä, vaikkakin se on viime vuosina lisääntynyt. Tästä kertoo etenkin junioritoiminnan vähäisyys sekä se, että Naisten SM-tason liiga saadaan osallistujamäärän vähyyden vuoksi juuri ja juuri kokoon.

Lisää kenttiä tarvitaan

Myöskään puitteet jääpallon harrastamiselle eivät ole Suomessa ajan tasalla. Kenttiä on niukanlaisesti, joten harrastusmahdollisuudet ovat rajalliset. Lisäksi sisähalleja Suomesta ei löydy lainkaan, mikä tarkoittaa sitä, että lajia on mahdollista harrastaa vain säiden suomissa puitteissa. Toisinaan peliaikoja joudutaan lyhentämään, kun kentän kunto ei salli kokonaisen pelin kestoa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Venäjällä jääpallohalleja on alettu rakentaa enemmän ja lajiin panostaa kunnolla.

Venäjällä on pitkät perinteet jääpallon parissa ja se on maan kansallisurheilulaji, jolla on yli 100 000 harrastajaa. Ruotsin Elitserieniä pidetään kovatasoisena jääpallosarjana ja Ruotsiin suuntaakin osa Venäjän ja Norjan pelaajista. Myös Suomesta lähtöisin olevia huippujääpalloilijoita on muuttanut Ruotsiin. Naapurimaan panostus lajiin näkyy myös pelaajien palkkioissa, sillä jopa osa naisjääpalloilijoista pystyy pelaamaan Ruotsissa ainakin puoliammattilaisina.

Ensimmäinen jääpallohalli Suomeen on kuitenkin suunnitteilla Helsinkiin Malmin kaupunginosaan. Areenan nimeksi on kaavailtu Helsingin Luisteluareenaa ja tarkoituksena on paitsi lisätä luistelun kiinnostavuutta yleensä, tarjota myös mahdollisuuksia jääpalloharrastukselle. Areena on nimittäin mitoitettu juuri niin, että jääpallokenttä sopii sinne täydellisesti. Tämä rakennusprojekti lisää paitsi investointeja ja työpaikkoja, myös liikuntaharrastajien määrää.

Panostus junioritoimintaan kannattaa

Vaikka junioritoiminnan tiedetään olevan tärkeä tekijä kaikkien urheilulajien säilymiselle ja kasvulle, jostain syystä juuri jääpallon junioritoiminta on kärsinyt jo pitkään inflaatiosta. Ehkä kuitenkin keskustelu jääpallon nousemisesta olympialajiksi elvyttää tilannetta ja lajin pariin saadaan uusia harrastajia. Etenkin Lappeenrannassa jääpallon junioritoimintaan panostamisen positiiviset vaikutukset ovat hyvin nähtävissä. Juuri Itä-Suomessa lajia harrastetaankin enemmän kuin pitkään aikaan.

Jääpallo olympialajiksi

Jääpallo on ollut näytöslajina talviolympialaisissa, mutta varinaiseksi lajiksi se ei ole vielä päässyt. Laji on kuitenkin täyttänyt olympialaisiin vaaditut ehdot jo yli kymmenen vuoden ajan ja maailmanlaajuisesti sitä harrastaa jo lähes 40 000 pelaajaa. Jääpallo on mukana vuoden 2019 opiskelijoiden kansainvälisessä urheilutapahtumassa Universiadissa ja sen pääsystä olympialajiksi käydään jatkuvasti kiivasta keskustelua.

Lajin uskotaan lisäävän olympialaisten monipuolisuutta ja lisäävän näissä kisoissa huonommin pärjäävien maiden mahdollisuuksia. Kun talviolympialaisten voittajat ovat perinteisesti länsimaisia ja etenkin Länsi-Eurooppalaisia tai Pohjois-Amerikkalaisia, jääpallon mukaan ottaminen voisi lisätä Euraasian maiden sekä pohjoismaiden mitalimahdollisuuksia. Jääpallo lisäisi myös olympialaisten seuraajia. Maissa joissa laji on erityisen suosittua, yksittäistä jääpallo-ottelua seuraa enemmän katsojia kuin joitain talviolympialaisten suorituksia tai otteluita katsellaan.

Pääsyyt siihen, miksi jääpalloa ei ole otettu olympialajiksi ovat kustannuskysymyksiä. Siihen vaikuttaa myös ajatus siitä, että lajia harrastetaan vain pienessä osassa olympialaisiin osallistuvia maita. MM-turnauksissa on kuitenkin viime vuosina pelannut joukkueita 20 eri maasta. Kustannuskysymykseen on vastattu sillä, että jääpalloa voidaan pelata jo olemassa olevilla areenoilla, eli lajia varten ei tarvitse rakentaa uusia tiloja. Jääpallo voisi jakaa tilat vaikka rataluistelun kanssa, sillä ratojen keskelle jäävä tila on juuri jääpallokentälle ihanteellinen.