Mitä on naisjääpallo?

Mailaa ja palloa on käytetty erilaisten pelien välineinä jo tuhansien vuosien ajan. Vanhimmat todisteet ovat peräisin Egyptistä, jossa on löydetty seinäkaiverruksia tällaisista peleistä. Myös lajin nimi on ikivanha ja se on olemassa lähes samana useassa eri kielessä tarkoittaen käyrää tai kaarevaa mailaa tai keppiä. On ajateltu, että mailana on alun perin käytetty paimenen leveäkahvaista sauvaa.

Bandy eli jääpallo tarkoittaa jäällä pelattavaa pallopeliä ja maahockey tai hockey on vastaava peli jota pelataan kesälajina. Vastaavanlaisia pelejä pelataan edelleen ympäri maailman hieman erilaisilla säännöillä. Esimerkkejä samantyyppisistä lajeista ovat ovat Irlannin hurley, Skotlannin shinty sekä Walesin bando. Erityisen suosittua laji on Itä-Euroopassa sekä entisen Neuvostoliiton alueen maissa.

Jääpallon säännöt

Jääpallon säännöt ovat lähellä jalkapallon sääntöjä. Jääkentällä toisiaan vastaan pelaa kaksi joukkuetta. Joukkueessa on 11 pelaajaa, joista kentällä on kerrallaan kuusi. Kenttä on 100-110 metriä pitkä ja 60-65 metriä leveä. Naisten pelejä voidaan pelata myös 9 pelaajan joukkueilla. Tällöin kentän pituus on 80 metriä ja leveys 50 metriä. Ottelut koostuvat kahdesta 45 minuuttia kestävästä puoliajasta, jolloin mahdolliset jäähyajat ovat joko 10 minuuttia tai 5 minuuttia pitkät.

Vaihtoehtoisesti naisten turnauksissa ottelut voivat olla kahden 30 minuuttia kestävän puoliajan pituiset, jolloin jäähyt ovat 6 tai 3 minuutin pituisia. Maali on 350 senttiä leveä ja 210 senttiä korkea. Pallo, jota lajissa käytetään, on 6,3 senttiä halkaisijaltaan ja painaa 60 grammaa. Suomessa naisten kilpailuissa maalivahtina voidaan käyttää alle 13-vuotiasta poikapelaajaa. Nais- ja junioripelaajien pitää pelatessaan käyttää kasvosuojusta.

Naisten jääpallo Suomessa

Suomen mestaruudesta naiset kilpailivat vuodesta 1979 lähtien. Koko lajin hiipuessa jääkiekon vetäessä nuoret harrastajat puoleensa, naisten lajitoiminta hävisi lähes kokonaan 1990 luvulla. Mielenkiinnon kasvaessa jääpalloa kohtaan junioritoiminta on elpynyt. Vaikka kiinnostus ei olekaan vielä aivan alkuaikojensa tasolla, lajin virkoaminen on mahdollistanut myös naisten jääpallon suomenmestaruussarjan vuodesta 2006 lähtien. Etenkin Wiipurin Susien voidaan katsoa elvyttäneen kiinnostusta lajin pariin. Se keskittyykin täysin nuorisojääpallon ylläpitämiseen sekä naisjääpallon pelaamiseen suomenmestaruustasolla.

Missä jääpalloa pelataan?

Jääpallo on erityisen suosittua Itä-Euroopassa ja Venäjällä sekä pohjoismaissa. Venäjällä lajia kutsutaan nimellä hockey tai venäläinen hockey ja venäläiset pitävätkin maataan lajin alkuperämaana. Jääpalloliittoon kuuluu yhteensä 30 maata, joten laji on levinnyt joka puolelle maailmaa. Pikkuhiljaa innostus on leviämässä myös Atlantin toisella puolella. Kehityksenä tämä kaari on mielenkiintoinen, sillä alun perin Amerikan mantereelle ja Kanadaan saapuessaan lajista kehitettiin nykyinen jääkiekko.

Naisten jääpallon tulevaisuus

Vaikka jääpallo on lajina kasvanut huomattavasti viime vuosina ja sen pääsystä jopa olympialajiksi käydään vilkasta keskustelua, on naisjääpallon kehitys hieman laahannut perässä. Ilmiö on maailmanlaajuinen, mutta se on hyvin nähtävissä Suomen kokoisessa urheilumaassa. Suomessa talviurheilulajit ovat erityisen suosittuja ja meillä etenkin miesten ja nuorten urheiluun on satsattu vuosi vuodelta enemmän varoja. Kuitenkin naisten sarjaan ja huippu-urheilijoihin panostaminen on jäänyt vähemmälle. Tästä kertoo esimerkiksi se, että naispelaajat ovat joutuneet osallistumaan lajin kustannuksiin itse, kun miesten puolella lajiliitto on kustantanut kaikki maksut. Tilanne on kuitenkin parantunut ja yhä enemmän määrärahoja kohdistetaan naisten ja nuorten kansainvälisen menestymisen takaamiseksi.